Blogi

Terveisiä Ruotsista

18.9.2024 - Minna Sirkiä

Kävin pyöräilemässä Tukholmassa kahden päivän ajan pyöräliikenteen asiantuntijoiden kanssa töiden merkeissä. Matkan tarkoituksena oli muun muassa havainnoida ruotsalaista pyöräliikenteen infrastruktuuria. 

Matkaan lähdin omalla pyörällä Hyvinkäältä. Polkaisin kotoa asemalle, nostin pyörän korkealattiajunaan (sitä odotellessa, että nämä poistuisivat käytöstä) ja köröttelin sillä Pk-seudulle. Pyöräilimme työpäivän päätteeksi isommalla porukalla toimistolta satamaan ja ajoimme pyörät laivaan autokannelle. Oli muuten helppoa, paljon helpompaa ja sujuvampaa kuin loputtomia terminaalikäytäviä pitkin kävely! Pyörät kiinnitettiin laivassa oleviin rakenteisiin (vinkki: ota oma mustekala mukaan) ja sitten vaan hytteihin. Laivasta meidät ohjattiin pois ennen autoja – pari polkaisua ja kaarsimme pois autokannelta ja satama-alueelta. Mukavan helppoa ja yksinkertaista, juuri sellaista sen pitääkin olla!

Kuva 1. Ruotsin maankamara on jo aivan lähellä, autokannella odotellaan ulospääsyä.

En ole juurikaan polkenut isoissa kaupungeissa ennen Tukholman reissua ja siellä sitten poljettiinkin! Yhden iltapäivän ja yhden aamupäivän aikana tuli poljettuja kilometrejä lähes 60, joista osa osui ruuhka-aikaan. Liikenne Tukholman keskustassa oli ihan eri mittakaavassa kuin täällä meillä pienemmissä pitäjissä.

Pyöräliikenteen infrastruktuuri oli monin paikoin erilainen kuin niissä kaupungeissa, joissa olen aiemmin polkenut. Käytössä oli erittäin paljon pyöräkaistoja sekä samassa tasossa että eri tasossa autoliikenteen kanssa. Hyvin harvassa paikassa oli yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää vaan järjestään kaikki oli eroteltua. Tämä toi turvaa etenkin jalankulkijoille eikä se nyt näin pyöräilijänkään näkökulmasta huono juttu ole. Opastus oli lähes joka paikassa selkeää ja väyliä pitkin oli helppoa edetä. Pyöräilijöille oli omat liikennevalot, jotka tulivat tarpeeseen, sillä pyöräilijöitä oli paljon!

Ruotsissa oli myös paljon pyöräkatuja sekä monia erilaisia kesäkatuja ja kävimme katsomassa myös 2-1-tien. Autoliikenteeltä oli otettu tilaa pyöräliikenteelle ja vastaavasti taas pyöräliikenteen vanhoja alueita oli annettu jalankulkijoiden käyttöön. Katutila oli jaettu uudestaan. Toteutuksena oli muun muassa ratkaisut, joissa autoliikenne oli sallittu ainoastaan yhteen suuntaan ja pyöräily samalla pätkällä kahteen suuntaan. Runkolukittavia pyöräpysäköintitelineitä löytyi todella monesta paikasta aina läheltä määränpäätä. Huomattavaa oli myös pyörien määrä, sillä vapaita telinepaikkoja oli ajoittain vaikea löytää!

Kuva 2. 2-1 -tie, jossa autoliikenne kulkee keskellä molempiin suuntiin ja pyöräliikenne punaisella pyöräkaistalla. Autoilijoiden kohdatessa väistetään oikealle ja palataan ohituksen jälkeen keskelle. Alueella nopeusrajoitus 30km/h

Kävimme myös Slussenilla, vilkasliikenteisellä alueella, joka yhdistää Vanhankaupungin ja Södermalmin (ja jos Viking Linella tulee ja suuntaa Vanhaankaupunkiin kävellen, niin Slussenin läpi pitää mennä). Kyseisellä alueella tehdään massiivisia muutostöitä, sillä vanha Slussenin silta jouduttiin rapautumisen vuoksi purkamaan ja tilalle on tehty ”kultainen silta” luoden samalla pyöräliikenteelle paremmat olosuhteet ja otettu selkeästi tilaa myös vapaa-ajanvietolle, seurustelulle, ulkoilulle, jalankulkijoille… Alueella on panostettu viihtyvyyteen ja luotu kaupunkia kaupunkilaisia varten.

Kuva 3. Slussen. Taustalla näkyy "kultainen silta", joka on tuotu alueelle laivalla Kiinasta. Sillalla rakennustyöt vielä kesken, mutta ajoyhteydet ja oleiluun tarkoitetut tilat ovat jo käytössä. Selkeät liikennejärjestelyt ja opastukset helpottavat kaikkia.

Pyöräkaistoille ei oltu pysäköity autoja, lastaaminen ja kuormien purkaminen tapahtui ajoradalta käsin sille erikseen varatulta kohdalta (liikennemerkein osoitettu) eikä pyöräkaistoilla myöskään autot ajelleet. Niitä kunnioitettiin vaikka ne olivat samassa tasossa ajoradan kanssa. Jotkin liittymäalueet oli rauhoitettu muuttamalla sivusuunta ylijatketuksi jalkakäytäväksi.

Katutilan viihtyisyyteen oli kiinnitetty paljon huomiota erilaisilla katutilan elementeillä ja paikoin autoliikenne oli kielletty katualueelta kokonaan. Kaupunkivihreää oli erittäin paljon alueilla joko istutettuna suoraan tai tuotuna istutuspenkeissä paikalle. Kaduille oli tehty selkeästi oleiluun ja seurusteluun luotuja tiloja, oli mahdollistettu istuminen ja päivästä nauttiminen.

Kuva 4. Katuvihreää tuotu kerrostaloalueelle paljon. Samalla erilaisilla pintamateriaaleilla ohjataan liikkumista ja pysäköintiä. Kuva Drevergatanin varrelta.

Kuva 5. Katutila on viihtyisä ja kutsuu kulkemaan. Pyöräliikenne kulkee ajoradalla. Kyseessä myös sivusuunnan yli jatkettu jalkakäytävä.

Kuva 6. Liittymäalue rauhoitettu muuttamalla sivusuunta ylijatketuksi jalkakäytäväksi. Kuva Jaktgatanilta.

Tukholmassa oli myös useita kesäkatuja. Kesäkaduilla tavoitellaan alueita, joilla liikkuminen on rauhallista. Näillä kesäkaduilla kävellään, viivytään ja käytetään alueen palveluita ja kaupunkitilaa aikaisempaa enemmän. Nämä kesäkadut kuhisivat elämää, ihmiset istuivat terassilla nautiskelemasta kesän viimeisistä päivistä, kävivät kävellen kivijalkamyymälöissä ja selkeästi nauttivat olostaan. Monilla oli erilaisia ostoskasseja mukanaan. Myös itse vietin näissä aikaa juoden kahvia ja seurustellen.

Yksi huomattava ero Suomen ja Ruotsin liikennekulttuurissa on ja se näkyi etenkin Tukholman ruuhkaisilla kaduilla.

Joustavuus. Vaikka liikennettä oli paljon, niin kaikki mahtuivat siellä liikkumaan. Risteysalueilla jokainen jousti, liikenne oli sujuvaa ja mutkatonta. Autojen tööttäilyjä ei kuulunut, kukaan ei heristänyt nyrkkejään eikä muutenkaan liikenneraivoa näkynyt vaan jokainen liikkuja oli tervetullut. Kapeilla pyöräkaistoilla nopeammat pyöräilijät ohittivat hitaampia, pyöräilijät näyttivät suuntamerkin kädellä ja osattiin ryhmittyä hyvin. Jokunen jalankulkija pomppi pyöräkaistoilla, mutta pääasiassa liikenne niillä oli verrattoman helppoa näin aikuisen, kokeneen pyöräilijän näkökulmasta.

Pohdin jo Ruotsissa pyöräillessäni paljon sitä, että en juurikaan nähnyt pyöräväylillä varttuneempia henkilöitä enkä myöskään lapsia. Lauantaiaamupäivään osui muutama havainto vähän isommasta lapsesta ajamassa omalla pyörällään, mutta pääsääntöisesti pyöräilijät olivat terveitä työikäisiä aikuisia.

Enkä oikeastaan tätä ihmettele. Ajoradan tasossa kulkevat pyöräkaistat olivat kapeita, autot ohittivat pyöräilijöitä suurella nopeudella verrattain läheltä ja myös pyöräliikenne oli nopeaa ja hektistä. Pyöräliikenteen seassa liikkui Foodoran skoottereita pujotellen pyörien ohi sieltä, täältä ja tuolta. Sellainen liikenneympäristö sopii työmatkaliikkumiseen ja silloin kun ainoana tarpeena on liikkua nopeasti paikasta toiseen ja liikkuminen on varmaotteista, mutta pienellä pyöräilijänalulla ei kyllä niille pyöräkaistoille ole asiaa. Tai ainakaan omiani en sinne päästäisi. En uskaltaisi. 

Ehkä pyöräliikenteen infraa tulisikin tarkastella niistä lähtökohdista, että liikkujien tarpeet ovat erilaisia samoin kuin pyöräilijät ovat erilaisia. Pyöräilijöille tarvitaan niitä nopean siirtymän väyliä, jotka voivat olla kapeita, olla ehkä siinä ajoradan tasossa ja hyödyntää autoliikenteelle suunniteltuja monesti suorempia väyliä. Sitten voisi olla niitä selkeästi hitaamman pyöräilyn ja liikkumisen alueita, jotka suunnitellaan selkeästi viihtymistä varten. Kaupunkia suunnitellaan kaupunkilaisille, ja sinne pitäisi saada tuotua niitä viihtymisen elementtejä, jotka kutsuvat liikkumaan ja nauttimaan elämästä. 

Pyöräily kuuluu kaikille - myös heille, jotka ovat jo varttuneempia ja heille, jotka vasta kesyttävät omia pieniä villejä polkupyöriään. Tätä varten tarvitaan turvallista pyöräliikenteen infraa, jotta kaikilla on aito mahdollisuus pyöräillä pelkäämättä.

Pyöräretkeily - keltanokan kommentteja

15.8.2024 - Patricia Holmberg

Olen ihan uusi pyöräretkeilyn saralla. Pyysin neuvoja kavereilta, Facebookissa ja työkavereilta. 

Tässä pieni osa neuvoista mihin tartuin.


Tässä kaksi parasta neuvoa mitkä sain: 

1. "Itse suosin kamojen testausta 1-2 yön retkillä. Helpompi lähteä sitten viikoksi kun tietää mitä syödä ja laittaa päälle. Harva täällä voi sinulle kertoa millä juuri sinä selviät. Ja millaisesta pyöräretkeilystä tykkäät. Joku tarvii peräkärryn joku luottokortin. Varustelistoja on netti pullollaan. Tsemppiä retkelle."

2. "Yritän pärjätä sillä mitä on".


Neuvoja mitä EN seurannut:


Mitä opin:


UNIAPNEA: Mahdotonta asettaa laitetta pään alapuolella jos nukkuu teltassa. Auttoi, että poistin kostuttimen toiminnan käytöstä. 


Mitä seuraavaksi:

- Lämmin ja pienempi makuupussi pitää ostaa.

- Muista ottaa aterimet päiväretkelle äläkä unohda niitä joka kerta leirintäalueelle.

- Ostaa irrotettava tavarateline, niin sen voi jättää leirintäalueelle päiväretken ajaksi.

Mitä pyöräily sinulle merkitsee?

3.7.2024 - Patricia Holmberg

Pyöräily voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Se voi olla elämäntapa, vapaus, liikennemuoto, urheilua ja paljon muuta. Minulle se on sosiaalista toimintaa. Pyöräilen harvoin yksin ja silloin yleensä työmatkoja. Silti moikkaan kaikkia muita pyöräilijöitä, pysähdyn tarjoamaan apua, ja jopa höpöttelen ajaessa rinnakkain täysin tuntemattomien kanssa.

Se, mikä tekee meistä ihmisiä, on kyky kommunikoida puheen avulla. Olen kuullut koskettavia tarinoita pyöräillessäni.


Viime kuussa matkalla töihin kerroin yhdelle naiselle, että vaikka minulla on kevyt pyörä hänen painavaan pyöräänsä verrattuna, minun oli tosi vaikea pysyä hänen perässään. Yllätys oli suuri, kun nainen vastasi iloisena, että hän on käynyt läpi rankkoja syöpähoitoja ja kokee olevansa heikossa kunnossa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että pyöräily sopii kaikille.

Nykyään pyörien tyypit vaihtelevat laidasta laitaan. On sähköpyöriä, kolmipyöräisiä, nojapyöriä (jossa voi olla neljä pyörää), yksivaihteisia, fiksipyöriä, kaupunki-, gravel-, maastopyöriä ja lista on pitkä.

Olen itse pyöräilijänä laiskiainen, ajan hiljaa ja nautin pyöräilystä ja ympäristöstä. Tykkään osallistua tapahtumiin, jotka eivät ole kilpailuluonteisia, kuten Juhannuspolkaisu ja Saimaa Cycle Tour.

Juhannuspolkaisussa näin, miten pyöräily on mahdollista jopa halvaantuneelle ihmiselle nojapyörällä, jossa polkimet toimivat käsivoimin. Saimaa Cycle Tourilla ihastelin kahta naista, jotka polkivat kovia mäkiä painavilla  Nexus 7v. napavaihteistolla varustetuilla pyörillä.

Olen aloittanut uuden tavan rentoutua pyörän päällä. Piilotin nopeusmittarin ja jätin näkyviin vain kellon. Yritän aina antaa itselleni aikaa pyöräillä kiireettömästi.

Pyöräily on vapautta, sillä pääsee moniin paikkoihin, joihin ei autolla pääsisi. Pyöräily on elämystä, sillä tunnet luonnon tuoksut, joita ei junassa tuntisi. Pyöräily on terveyttä, sillä liikutat koko kehoa, mitä bussissa ei tekisi. Pyöräily on luovuutta, sillä voit muokata ja koristella oman pyörän oman näköiseksi. Pyöräily on voittoa, sillä voit voittaa omat rajasi joka päivä eri tavalla.

Mitä pyöräily sinulle merkitsee?

PERH:oon hallitus esittäytyy: Jussi

6.6.2024 - Jussi Gustafsson

Olen Jussi, pitkän linjan pyöräilyn harrastaja. Olen toiminut aiemmin toiminut Jyväskylän pyöräilyseura JYPS:in, Hepon ja Pyöräliiton hallituksissa. Olen iloinen, että PERH:oon ja muiden toimijoiden myötä myös Riihimäen ja Hyvinkään seuduilla on aktiivista pyöräilyharrastustoimintaa.

Asun tällä hetkellä Espoossa, mutta Riihimäen ja Hyvinkään pyöräilymahdollisuudet ovat tulleet minulle tutuiksi nykyisen vaimoni asuessa Riihimäellä. Pyöräily on minulle tärkein liikkumismuoto ympäri vuoden. En kaihda kylmiä talvipäiviä enkä kuumia kesäkelejä, vaan nautin pyöräilyn tarjoamasta vapaudesta ja liikunnasta vuodenajasta riippumatta.

Haluan jakaa pyöräilyn ilosanomaa muiden kanssa ja siksi valmistuin pari vuotta sitten pyöräilynohjaajaksi. Minut tapaa todennäköisesti PERHoon retkillä tai yhteislenkeillä.

 Aurinkoista kesää kaikille Teille ja pyöräteille!

PERH:oon hallitus esittäytyy: Jyri

5.6.2024 - Jyri Sariola

Pyöräily on aina ollut iso osa elämääni. Sain ensimmäisen maastopyöräni vuonna 1992. Polkupyörä on minulle merkittävä kulkuväline, joka muutti maailmani jo lapsena, mutta se on myös tehnyt sitä vielä aikuisenakin. Löydän pyöräilystä lähes viikottain uusia puolia tutustuessani sen uusiin alalajeihin, välineisiin ja harrastajiin. Minulle pyörällä liikkumisen vapaus metsässä, pyöräilyn jakaminen ystävien kanssa, sekä pyörien huoltaminen ja myös rakentelu on mielelle kuin terapiaa.

Valmistuin maastopyöräilyn ohjaajaksi 2024 ja pyrkimykseni on kehittää turvallista maastopyöräilyä ja madaltaa maastossa ajamisen kynnystä ihmisille, jotka eivät ole maastossa aiemmin uskaltaneet ajaa. Metsässä liikkuminen on jokaisen Suomessa asuvan perusoikeus ja siellä käytettyä aikaa kannattaisi jokaisen lisätä, koska sillä on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Minulle mieluista poluilla ajamisen lisäksi on myös pyörätrial, jonka tuomaa tekniikkaa käytän hyväkseni jokapäiväisessä ajossa. 

Olen myös Personal Trainer sekä Frisbeegolf-valmentaja, joten urheilun ja ravinnon monet puolet kiinnostavat minua. Tahdon viedä niiden ilosanomaa mahdollisimman monelle, jotta ihmiset voisivat parantaa omaa elämänlaatuaan. Minun vastuullani PERH:oossa yhdessä Patrician kanssa on maastopyörä-koulutus ja toivon, että pääsisin vetämään kursseja mahdollisimman monelle aina aloittelijoista kokeneempiin kuskeihin.

PERH:oon hallitus esittäytyy: Antero

4.6.2024 - Antero Naskila

Minusta on erittäin hyvä, että Hyvinkään-Riihimäen seudulle perustettiin pyöräilyn edistämisyhdistys.


Olen itse pitkän linjan pyörävirkamies. Opiskelin Otaniemessä Helsingin TKK:ssa. Töissä olin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla vv. 1971-2009. Siellä melko pian päätehtäväkentäkseni tuli jalankulku- ja pyöräilyasiat. Alkuvuosina toimialueeni oli esikaupungit mutta sittemmin koko kaupunki. Toimenkuvakseni tulivat vähitellen kaikki pyöräilyyn liittyvät asiat, kuten verkkosuunnittelu, suunnitteluohjeet, toteutusohjelmat ja myös kunnossapitoasioita, viitoitus ja pyörätiekartat sekä pyöräilyn markkinointi. Yksityiskohtasuunnitelmia en ehtinyt kovin paljoa tekemään. Vuodesta 1995 lähtien hoidin pelkästään pyöräilyasioita. Tuohon aikaan ei muita kokopäiväisiä pyöräilyn edistäjiä vielä Suomessa ollutkaan.


Järjestöpuolella olin yksi Hepon perustajajäsenistä, koska mielestäni virkamiehet tarvitsevat järjestöiltä sekä tukea että apua pyöräilyn edistämisessä. Pyöräilykuntien verkostossa olin sen puheenjohtajana sen rekisteröitymisestä eläkkeelle jäämiseeni asti ja sen jälkeenkin vielä 10 vyotta sen hallituksessa. Verkoston jäsenhankintaa teen vieläkin. Eräs lempilapseni oli valtakunnallisen pyörämatkailureitistön ja sen karttojen kehittäminen.

PERH:oon hallitus esittäytyy: Minna

3.6.2024 - Minna Sirkiä

Olen Minna Sirkiä, paljasjalkainen hyvinkääläinen ja neljän lapsen äiti.

Minulla on verrattain laaja koulutus- ja työkokemustausta. Olin pitkään sosiaali- ja terveyspuolella sosionomin ja terveydenhoitajan töissä erityisryhmien parissa, mutta valmistuttuani liikenneinsinööriksi olen työskennellyt sekä ratasuunnittelussa että viisaan liikkumisen suunnittelussa. Lisäksi teen esteettömyyssuunnittelua. Parhaillaan opiskelen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa niin ikään liikennepuolella, arvioitu valmistuminen on vuoden -24 syksyllä.

Töiden ja opintojen ohella olen myös Pyöräliiton toiminnassa mukana. Vuonna 2023 olin Pyöräliiton hallituksen varapuheenjohtaja, vuonna 2024 toimin puheenjohtajana.

Lukeudun itse kaikkein parhaiten arkipyöräilijäksi ja kuljen pyörällä ympärivuotisesti. Jos syystä tai toisesta pyörä ei ole mahdollinen kulkumuoto, niin silloin taitan kaupungin sisäiset matkat kävellen tai bussilla.

Olemme autoton perhe, joten myös lapset liikkuvat paljon pyörillä. Perheemme viikoittaiset kauppaostokset onnistuvat pyörällä, siihen on oivana apuna pyöräperäkärry, jonne saa lastattua paljon tavaraa. Pyörällä onkin kulkenut moni omituinen tavara, mukaan lukien kirjahylly ja saunan kiuas.

Liikenneinsinööriksi opiskellessani tein opinnäytetyöni Keravan keskusta-alueen pyöräpysäköinnistä. Pyöräpysäköinnin parantaminen ja kehittäminen kiinnostaa minua edelleen, ja näen sen helppona ja kustannustehokkaana pyöräliikenteen kulkutapaosuuden nostajana.

Minua kiinnostaa myös ylipäätään pyöräliikenteen edistäminen sisältäen oikeastaan vähän kaikki sen osa-alueet, kuten hyvä ja turvallinen infra, yleinen asenne ja liikenneturvallisuus. Näen PERH:n toiminta-alueella paljon onnistumisia pyöräliikenteen näkökulmasta, mutta myös paljon kehitettävää.

Ne ratkaisut, mitä tänään ja huomenna tehdään ovat kauaskantoisia, vuosikymmeniksi eteenpäin. Tästä syystä haluan kantaa oman korteni kekoon ja edistää turvallista pyöräilyä kaikenikäisille pyöräilijöille.

PERH:oon hallitus esittäytyy: Patricia

2.6.2024 - Patricia Holmberg

Olen syntynyt Brasiliassa ja siellä opiskelin ensimmäiset ammatit sekä suoritin maisterintutkintoni Keskustelunanalyysista. Suomeen muutin vuonna 2005 ja siitä lähtien olen kokenut sen omaksi maakseni. Vaikka jätin akateemisen maailman vuonna 2007, kiinnostukseni ihmisten väliseen vuorovaikutukseen säilyi. Opiskelin lähihoitajaksi ja myöhemmin sairaanhoitajaksi, ja koen vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa erityisen tärkeäksi osaksi hoitotyötä.


Vaihtelun vuoksi päätin opiskella myös polkupyörämekaanikoksi ja valmistuin vuonna 2020. Siitä lähtien polkupyörähuolto on täyttänyt vapaa-aikani, ja minut tunnetaan lempinimellä "Sairaan Pyörän Hoitaja". Pyöräily on aina ollut lähellä sydäntäni. Lapsena taistelin kovasti, jotta saisin isoveljeltäni hänen vanhan pyöränsä, ja sain sen lopulta, kun olin vasta yhdeksänvuotias. Suomessa ostin ensimmäisen oman pyöräni kämppäkaveriltani HOASin asunnolta.


Kun sain valmiudet polkupyörämekaanikkona, tunsin tarvetta jakaa osaamiseni muiden pyöräilijöiden kanssa. Siksi kouluttauduin pyöräilyohjaajaksi vuonna 2022 ja maastopyöräilyohjaajaksi vuonna 2023.

Haluan tuoda PERH:on vahvuuteni pyöräilyn ohjaamisessa ja pyörien kunnon tarkastuksessa. Kannustan pyöräilyyn niin kaupungissa kuin maastossakin sekä työmatkapyöräilyyn, nauttien rauhallisesta vauhdista ja ilosta matkan varrella. Lisäksi vastuullani hallituksessa on PERH:on talouden hoitaminen läpinäkyvällä tavalla.

PERH:oon hallitus esittäytyy: Anni

1.6.2024 - Anni Antila

Anni on alkujaankin riihimäkeläinen, opintojen ja elämän myötä muualla käynyt, mutta Riksuun palannut ja juurtunut.


Anni työskentelee tieliikenteen kulttuuriperinnön parissa Auton ja tien museo Mobiliassa. Pyöräily kaikissa merkityksissään - erityisesti sentimentaalisesti - on lähellä Annin sydäntä. Rakkaus pyöriin näkyy työssä ja harrastuksissa.


Pyöräliiton toiminnassa Anni on ollut mukana vuodesta 2017 lähtien pienimuotoisesti, mm. We Cycle Riksu -kanavien myötä.


Pyöräilyn edistämisessä Annille tärkeitä teemoja ovat pyöräilyn asema liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelussa, retket, pyöräkulttuuri ja tapahtumat. 


Vanhat pyörät ovat erityisen läheisiä. Anni toimii tällä hetkellä pyörähistoriallisen Vanhat Velot ry:n puheenjohtajana ja Pikajalka-lehden päätoimittajana. 


Motto on "N+1. Ei ole liikaa pyöriä, on vain liian pieniä navettoja."


Pyöräilykasvatusta Lopella

3.5.2024 - Patricia Holmberg

PERH on perustettu vasta vajaat kolme kuukautta sitten, mutta siitä huolimatta meillä on toiminta kehittymällä vauhdilla! Yksi toimintakohde on pyöräilykasvatus. 

Kävin eilen Lopen Yhtenäiskoulussa pitämässä pyöräilyn taitopajan kakkosluokkalaisille ja tänään siellä oli lasten liikennekaupunki. Tärkeinä yhteistyökumppaneina tapahtuman järjestämisessä olivat luokanopettaja sekä kaksi liikunnanohjaajaa. Heidän apunsa ja tukensa mahdollisti tapahtuman luomisen lapsille. Tapahtuman tavoitteena oli ohjeistaa lapsia, miten pyörällä käyttäydytään liikenteessä.

Olin yllättynyt siitä, kuinka taitavia pienet lapset ovat ja kuinka helposti ja nopeasti he pystyivät sisäistämään liikennesääntöjä! Monet halusivat esimerkiksi vastata mikä ero on kärkikolmiolla ja STOP-merkillä. Lapset osasivat kertoa minulle, että STOP-merkki tarkoittaa pakollista pysäyttämistä ja kärkikolmion kohdalla saa hidastaa vauhtia ja katsoa molempiin suuntiin ennen matkan jatkamista.

Olen iloinen siitä, että ujokin lapsi uskalsi vapautua pyöräillessä huolimatta siitä, että tapahtumaan osallistui monia lapsia.

Olen hyvin tyytyväinen siitä, että kävin istuttamassa pyöräilyn siemenen heidän sydämeensä ja toivon, että se jatkaa kasvuaan!

Tänään alkoi Pyöräilyviikko, jonka teemana on liikennerauha. Pyöräilyviikolla on paljon erilaisia tapahtumia, joista yksi on keskiviikkona 8.5. tapahtuva "Pyörällä kouluun"-päivä, ja olen varma, että nämä Lopen koulun lapset ovat valmiina siihen.

Minnan ajatuksia liikennerauhasta

3.5.2024 - Minna Sirkiä

Tänään käynnistyy Pyöräilyviikko, jonka teemana tänä vuonna on liikennerauha.

Mitä tämä tarkoittaa minulle?

Koen, että kaupunki-infran tulisi tukea turvallista liikkumista kulkumuodosta riippumatta. Liikenneympäristöä tulisi suunnitella enemmän etenkin lasten näkökulmasta, sillä he ovat niitä, jotka eivät vielä voi kaikkia liikennesääntöjä muistaa ja ymmärtää, mutta silti he ovat ryhmä, jolta vaaditaan taitoja, joita ei vielä kaikki ajokortilliset aikuisetkaan osaa, muista - tai välitä.

Pyöräilyreittien tulisi olla selkeitä ja turvallisia etenkin alueilla, joilla on paljon tiivistä rakentamista ja paljon liikennettä. Turvallisuuden tärkeys korostuu alueille, joilla liikkuu paljon lapsia, kuten päiväkotien ja koulujen läheisyydessä.

Ajonopeudet ovat myös merkittävässä roolissa liikenneturvallisuudessa. Nykyisellään monissa taajamissa ja keskusta-alueilla on 40km/h nopeusrajoitus. Autoilijan matka-aikaan nopeuden alentaminen 30km/h ei juurikaan vaikuta, mutta sen hyödyt ovat suuret. Hitaammalla nopeudella ajaessa pysty havainnoimaan muuta ympäristöä paremmin ja ajamisesta tulee myös sujuvampaa ilman jatkuvia jarrutteluja ja kiihdyttelyjä. Erityisen merkityksellinen nopeuden alentaminen on kolaritilanteessa. Ajamalla 30km/h vakavien loukkaantumisten ja kuolemantapausten määrä tippuu merkittävästi.

Ennen kaikkea turvallisuus liikenteessä muodostuu asenteista. Jos asenne liikenteessä on väärä ja vinoutunut, "minäminäminä"-tyyppinen, ei se hyvä ja laadukas infra tilannetta pelasta. Kunnioittamalla toisiamme, vuorovaikuttamalla aktiivisesti ympäröivän liikenteen kanssa, kiittämällä ja joustamalla liikenneturvallisuus paranee paljon. Tämä ei tarkoita isomman oikeudella eteen jyräämistä vaan oikeasti huomaavaisuutta ja tarkkaavaisuutta liikenteessä.

Liikenne on yhteispeliä, jossa kaikilla on sama tarkoitus  - päästä ehjänä perille.

Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, miten itse voisi vaikuttaa siihen, että liikennerauha toteutuisi kaikille. Turvallisia kilometrejä!


Nyt on hyvä hetki ottaa kesäpyörä käyttöön!

11.4.2024 - Patricia Holmberg

Meitä pyöräilijöitä on moneen junaan, tai siis fillariin. Joku saattaa käyttää eri pyörää kesä- ja talvikaudella. Joku toinen puolestaan saattaa ajaa vain kuivalla kelillä. Mutta mitä tulisi tehdä ennen kuin lähtee polkemaan? Tässä muutamia vinkkejä:

Ensimmäinen ja tärkein huoltovinkki on puhdas pyörä. Jos pyöräsi on ollut säilytyksessä likaisena, kannattaa ensin puhdistaa koko voimansiirto perusteellisesti: eturattaat, kasetti ja ketju. Jos ketju on erityisen likainen, kannattaa se irroittaa pyörästä pesua varten. Öljyä ketju vasta sen ollessa täysin kuiva. Samalla on hyvä tarkastaa vaihteiden toiminta ja vaijerien kunto. Vaihdevaijerissa ja kuoressa on rasvaa ja jos rasva on päässyt kuivumaan, vaijeri ei ”ui” kunnolla kuoreessa. 

Talven jälkeen on hyvä tarkistaa myös renkaat. Onko niissä halkeamia tai ovatko ne kuluneet loppuun? Ennen ilman pumppaamista renkaaseen tarkista, että rengas ja vanne ovat ehjät ja suorat. Vanteen voi tarkastaa laittamalla pyörän ylösalaisin, pyörittämällä vannetta ja tarkastamalla silmämääräisesti, onko vanne suora vai ei. Turvallisuuden vuoksi suora vanne on tärkeä.

Kun pyörä on ylösalaisin, varmista myös jarrupalojen kunto. Jos sinulla on hydrauliset levyjarrut, paina jarrukahvoja useaan kertaan ja tarkista niiden toiminta. Tämän jälkeen käännä pyörä takaisin oikeaan asentoon ja paina jarrukahvoja kerralla nopeasti. Jos kahvat menevät pohjaan, kannattaa huoltaa jarruja.

Kannattaa myös, ainakin silloin tällöin ja varsinkin jos pyörä on ollut pitkään käyttämättä tarkistaa, onko kaikki ruuvit kiinni kunnolla, ettei mikään osa pääse irtoamaan ajon aikana.

Jos et ole varma miten huoltaa pyörääsi, älä huoli! Voit osallistua esimerkiksi PERHoon järjestämille huoltokursseille tai viedä pyöräsi huoltoon esimerkiksi PERHoon yhteistyöhuoltojen ammattilaisten tarkastettavaksi. Tärkeintä on, että pyöräsi on ajokunnossa ja turvallinen ennen kuin lähdet liikkeelle.

---

Kirjoittaja Patricia Holmberg on polkupyörämekaanikko, koulutettu maastopyöräilynohjaaja ja PERHoon hallituksen jäsen

Asiallisella pyöräpysäköinnillä lisää arkiliikuntaa ja hyvinvointia

6.3.2024 - Minna Sirkiä

Moni kaupunki, kuten Hyvinkää ja Riihimäki, on sopivan kokoinen pyöräilyyn. Kaupunkien keskustoista katsottuna pyörällä on mahdollista saavuttaa vartissa käytännössä kaikki taajaman kaupunginosat. Moni myös pyöräilee mielellään, osa ympäri vuoden. Pyörä on nopea ja hyvä kulkumuoto kaupungissa, usein autoa nopeampi. Pyöräily vapauttaa erilaisista aikatauluista, se mahdollistaa nopean siirtymisen paikasta toiseen ja ennen kaikkea se on hyöty- ja arkiliikuntaa parhaimmillaan. Pyöräilyn avulla voidaan myös taklata liikkumattomuuden haasteita ja vähentää siitä tulevia kuluja, jotka esimerkiksi pelkästään Hyvinkäällä ovat useita miljoonia euroja vuodessa.

Nykyään katukuvassa näkee monenlaisia pyöriä: on perinteisiä ”pystypyöriä” ja Jopoja, maastopyöriä, paksurenkaisia fatbikeja, isompia laatikko- ja tavarapyöriä ja myös pienempiä lasten pyöriä. Vaikka pyörät ovat fyysisesti erilaisia ja niissä on eri paksuisia renkaita, niitä yhdistää yksi tekijä. Ne ovat käyttäjälleen tärkeitä, ehkä jopa ainoita liikkumiseen tarkoitettuja välineitä ja niiden käyttäjät haluavat löytää pyöränsä sieltä, mihin ovat sen pysäköineet.

Yhtenä pyöräilyn edistämisen haasteena on pyöräpysäköinti, joka on paikoin vanhentunut tai jopa puuttuu kokonaan. Perinteinen etupyöräteline ei vastaa nykyisiä hyvän pyöräpysäköinnin vaatimuksia. Etupyörätelineeseen eivät kaikki pyörät mahdu eikä se mahdollista runkolukitusta. Pahimmillaan se rikkoo pyörän. Kaaritelineet puolestaan oikein sijoitettuna ja alustaansa kiinnitettynä mahdollistavat kaikkien yllä mainittujen pyörien runkolukituksen. Hankinta- ja asennushinta on melko maltillinen ottaen huomioon pyöräilyn tarjoamat terveyshyödyt. Laadukas pyöräpysäköinti kannustaa pyöräilyyn.

Asiallisen pyöräpysäköinnin puute vaivaa peruspalveluiden lisäksi monia lähiliikunta- ja harrastuspaikkoja. Esimerkiksi Hyvinkään uimalan edustalla on runsaasti vanhanmallisia etupyörätelineitä, samoin Pihkalassa. Siellä pyöräpysäköinti on myös puutteellinen, sillä Kenttäkadun puolen sisäänkäynnillä sitä ei ole. Terveysmetsän luonakaan ei pyörää voi lukita rungosta.

Pyörä mahdollistaa etenkin lapsille ja nuorille itsenäisen liikkumisen, mutta asiallinen pyöräpysäköinti puuttuu monista heidän suosimistaan harrastuspaikoista, kuten jalkapallokenttien läheisyydestä. Kun pyöräpysäköinti on kunnossa, on helppo kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan harrastuksiin pyörällä. Pyöräily toimii paitsi hyvänä alkulämmittelynä niin myös peruskunnon kasvattajana. Mikäli vanhemmat haluavat saattaa lapset harrastuksiin, niin sen voi tehdä yhdessä pyöräillen.

Lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ollaan huolissaan, mutta silti heidän suosimansa (ja ainoan aikuisista vapaan) kulkuvälineen pysäköintimahdollisuudet ovat retuperällä. Tyydyttävän, mutta asiallisen pyöräpysäköinnin perustaminen on kustannus- ja tilatehokasta, lisäksi se on nopea ja helppo tapa tehdä pyöräilystä kutsuvampaa. Asiallista pyöräpysäköintiä tarvitaan myös talvella, joka tulisi huomioida talvikunnossapidossa.

Kannustamalla lapsia ja nuoria liikkumaan omin voimin paikasta toiseen kehitetään paitsi peruskestävyyttä niin myös liikennetaitoja. Liikkumalla yhdessä lapsen kanssa ja selostamalla liikennetilanteita on lapsista ja nuorista mahdollista kasvattaa taitavia liikenteessä liikkujia. Tätä taitoa ei passiivisena automatkustajana opi.

----

Tämä teksti on julkaistu myös Aamuposti-lehden yleisönosastolla. Kirjoittaja Minna Sirkiä on liikenneinsinööri, Pyöräliiton hallituksen puheenjohtaja sekä Pyöräilyn edistäminen Riihimäen ja Hyvinkään seuduilla ry:n perustajajäsen

Kymmenen vinkkiä talvipyöräilyyn

17.2.2024 - Jussi Gustafsson

1. Oikeat renkaat: Tarkista renkaat säännöllisesti ja käytä talvirenkaita, jotka tarjoavat paremman pidon lumisilla ja jäisillä teillä. Leveämmät renkaat, joissa on karkeampi kuvio, toimivat yleensä paremmin talviolosuhteissa.

2. Sopiva vaatetus: Pukeudu kerroksittain. Hyvä perussääntö on käyttää kolmea kerrosta: ensimmäinen kerros siirtää kosteutta pois iholta, toinen kerros eristää lämpöä ja kolmas kerros suojaa sateelta, tuulelta ja lumelta.

3. Pään, käsien ja jalkojen suojaus: Käytä lämmintä pipoa, käsineitä ja kenkiä. Pään ja käsien pitäminen lämpiminä on erityisen tärkeää, koska ne ovat alttiina viimalle ja kylmälle ilmalle.

4. Valaistus: Koska talvipäivät ovat lyhyitä ja välillä sateisia, hyvä valaistus on tärkeää näkyvyyden varmistamiseksi. Käytä etu- ja takavaloja sekä heijastimia. Suuntaa valot siten, että ne eivät häikäise vastaan tulijoita.

5. Huolto: Tarkista säännöllisesti pyöräsi kunto. Puhdista ja voitele ketjut, tarkista jarrut ja varmista, että kaikki toimii moitteettomasti. Talviolosuhteissa pyörä voi altistua enemmän kosteudelle ja suolalle, joten huolto on erityisen tärkeää.

6. Varustaudu korjaustarvikkeilla: Ota mukaan tarvittavat korjaustarvikkeet, kuten varasisäkumi, korjaussarja ja pumppu. Talviolosuhteissa saattaa olla vaikeampaa saada apua tien päällä, joten on hyvä pystyä korjaamaan pieniä vikoja itse.

7. Varaudu liukkaisiin olosuhteisiin: Ole varovainen jäisillä ja lumisilla teillä. Vältä äkillisiä käännöksiä ja jarrutuksia, ja pidä riittävä etäisyys muihin ajoneuvoihin. 

8. Pidä taukoja tarvittaessa: Talvipyöräily voi olla fyysisesti haastavaa, joten muista pitää taukoja tarvittaessa ja juoda riittävästi vettä pysyäksesi nesteytettynä.

9.  Vältä lataamasta kylmää sähköpyörän akkua: Jos käytät sähköpyörää, anna akun lämmetä sisätiloissa huoneenlämpöiseksi ennen sen lataamista. Tämä lisää akun käyttöikää.

10. Nauti ajamisesta myös talvikaudella! Hyvin varustautuneena ja sääolosuhteet huomioiden talvikaudella pyöräily voi olla yhtä yhtä mukavaa ja virkistävää, kuin lämpimällä kaudellakin.